Submissions

Online Submissions

Already have a Username/Password for Metsätieteen aikakauskirja?
Go to Login

Need a Username/Password?
Go to Registration

Registration and login are required to submit items online and to check the status of current submissions.

 

Author Guidelines

Ohjeet Metsätieteen aikakauskirjassa julkaisemiseen


1 Sarjaan tarjotut käsikirjoitukset

1.1 Yleistä

Metsätieteen aikakauskirja on tieteellinen digitaalinen verkkosarja. Sarjassa julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisiä metsäntutkimuksen alaan kuuluvia alkuperäisiä tutkimusartikkeleita, katsauksia ja tiedonantoja, jotka arvioidaan tieteellisellä vertaisarvioinnilla. Sarja julkaisee myös muita metsiin, metsätalouteen ja metsäluontoon liittyviä kirjoituksia Tieteen tori- ja Puheenvuoro-palstoilla sekä Tutkimusselosteita kansainvälisessä Silva Fennica- ja Dissertationes Forestales- sarjoissa ilmestyneistä kirjoituksista, joiden tieto on tarpeen suomalaiselle lukijakunnalle. Hyväksymisen jälkeen kirjoitukset julkaistaan ilman nidejakoa, ja artikkelien sarjatietoihin liitetään julkaisuvuosi sekä artikkelikohtainen id-numero.

Sarjaan tarjotut kirjoitukset perustuvat uuteen tietoon eikä niitä ole julkaistu muualla. Kirjoituksissa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (ks. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tuoreimmat ohjeet) sekä tieteellistä kirjoitustyyliä. Kirjoitukset ovat kielellisesti ja teknillisesti moitteettomia sekä esitystavaltaan selkeitä ja tiiviitä. Kirjoituksissa käytetty käsitteistö on suomenkielistä, yhtenäistä ja yleisesti hyväksyttyä. Ohjeiden vastaiset käsikirjoitukset palautetaan tekijälle ilman käsittelyä.

Tieteellisen artikkelin tutkimusongelma on selkeästi määritelty ja rajattu. Kirjoituksen otsikko kuvaa tutkimusongelmaa yleisellä tasolla. Tieteelliset kirjoitukset noudattavat rakennetta: Tiivistelmä – Johdanto – Aineisto ja menetelmät – Tulokset – Tulosten tarkastelu – Kirjallisuus. Tuloksia ja Tulosten tarkastelua ei koskaan saa yhdistää. Kirjallisuuteen perustuvan katsausartikkelin otsikot voivat poiketa rakenteesta ainakin otsikointien puolesta, mutta asioiden järjestys on kuitenkin sama kuin tutkimusartikkelissa. Artikkelin pituus on enintään 8000 sanaa – Tiedonantojulkaisun laajuus on kuitenkin enintään 2500 sanaa. Tiivistelmän pituus on enintään 250 sanaa. Tiivistelmää, osoite- ja tekijätietoja ei lasketa laajuuksiin mukaan.

Kaikkiin kuviin ja taulukoihin viitataan tekstissä eli niillä on suora yhteys esitettävään asiaan. Ne ovat tekstin tapaan tiiviitä ja selkeitä sekä käsitteistöltään yhtenäisiä. Samasta sisällöstä ei saa tehdä sekä kuvaa että taulukkoa. Kuvien ja taulukoiden otsikkotekstit selittävät kuvan sisällön siten, että niitä voidaan käsitellä myös artikkelista irrotettuina. Käytettyjen yksiköiden tarkkuuksien on oltava mielekkäitä. Laskentaohjelmien automaattisesti tekemät useat desimaalit ovat yleensä tarpeettomia ja yksiköt esitetään mittausten mukaisessa ja muutoin järkevässä tarkkuudessa.

1.2 Vertaisarviointimenettely

Metsätieteen aikakauskirjan vertaisarviointimenettely kaksoissokkokäytäntön mukainen. Käsikirjoitukset lähetetään yleensä kahdelle tai kolmelle anonyymille asiantuntijalle arvioitavaksi eikä tarkastajille myöskään kerrota tietoja kirjoittajista. Menettelyllä tavoitellaan aiheen käsittelyn ja arvioinnin objektiivisuutta ja riippumattomuutta.

Tarkastuslausuntojen saavuttua päätoimittaja arvioi lausuntoja ja käsikirjoitusta ja lähettää arviointinsa perusteella ensimmäisen päätöksensä yhteyskirjoittajalle. Päätoimittaja tekee aina julkaisupäätökset. Asiantuntijoiden arvioinnit ovat yksi osa päätöksentekoa tukevista materiaaleista.

Jos päätoimittaja pyytää korjauksia käsikirjoitukseen, korjattu käsikirjoitus sekä erillinen luettelo siitä, miten käsikirjoitusta on muutettu annettujen kommenttien perusteella, pitää lähettää toimitukseen kahden kuukauden kuluessa. Sen jälkeen päätoimittaja, arvioituaan tehdyt korjaukset ja käsikirjoituksen laadun, lähettää yhteyskirjoittajalle päätöksen käsikirjoituksesta tai vielä tarvittavista korjauksista. Hyväksymisen jälkeen käsikirjoitukseen ei saa tehdä muutoksia ilman päätoimittajan hyväksyntää.

Käsikirjoitusta lähetettäessä tekijä voi ehdottaa sopiviksi katsomiaan tarkastajia, joiden pitää olla riippumattomia käsikirjoituksen suhteen. Lisäksi kirjoittajan pitää mainita, ketkä ovat jo työn lukeneet. Toimitus pyytää kirjoitukselle parhaaksi katsomansa asiantuntijat tarkastajiksi.

1.3 Tekijänoikeudet ja kirjoittajien väliset suhteet

Metsätieteen aikakauskirja on avoimen saatavuuden julkaisusarja, jota julkaisee Suomen Metsätieteellinen Seura ry. Metsätieteen aikakauskirjan artikkelit julkaistaan Creative Commons CC BY-SA 4.0 -lisenssillä (Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen), jonka mukaan artikkelit ovat vapaasti luettavissa, ladattavissa, jaettavissa ja käytettävissä. Tekijänoikeus pysyy kirjoittajalla, joka Suomen tekijänoikeuslain mukaisena tekijänoikeuden haltija antaa lisenssin mukaiset käyttöoikeudet julkaisijalle ja lukijoille. Voit lukea lisenssin tiivistelmän ja koko tekstin näiden linkkien kautta: i) tiivistelmä; ii) koko teksti.

Julkaisijalla on oikeus julkaista artikkeli ja pitää se avoimesti saatavilla Internetin kautta missä tahansa nykyisessä tai tulevassa julkaisumuodossa. Julkaisija voi siirtää julkaisuoikeuden ja/tai Metsätieteen aikakauskirjan verkkosivuston ylläpidon myös muulle toimijalle, joka hyväksyy CC BY-SA 4.0 -lisenssin.

Metsätieteen aikakauskirja sallii lopullisen julkaistun artikkeliversion rinnakkaistallennuksen esim. omalle, työpaikan tai ammatillisen median verkkosivulle. Tarkastusversioiden rinnakkaistallennusta ei sallita. Rinnakkaistallennettuihin artikkeleihin on liitettävä Metsätieteen aikakauskirjan artikkelin alkuperäiset bibliografiset tiedot ja DOI-linkki alkuperäisartikkeliin.

Tekijöiden vastuulla on huolehtia siitä, että heillä on oikeudet kirjoituksessa esitettyyn tekstiin ja muuhun kirjoitukseen sisältyvään materiaaliin. Viittaukset lähteenä käytettyyn materiaaliin on esitettävä hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Aiheellista on myös viitata samaa aihetta käsitteleviin rinnakkaisjulkaisuihin. Tahalliset poikkeamiset hyvästä tieteellisestä käytännöstä aiheuttavat käsikirjoituksen hylkäämisen ja mahdollisesti muita toimituksen päättämiä toimenpiteitä.

Suomen tekijänoikeuslain mukaan kaikki kartat ja valokuvat ovat tekijänoikeuksien alaisia. Kirjoittajien velvollisuus on hakea lupa niiden julkaisemiseen artikkelissa CC BY-SA 4.0 –lisenssin mukaan ja tekijänoikeuden haltija on merkittävä sulkeisiin kuva- tai karttaotsikon loppuun. Pieniä taulukoita ja perusgraafeja ei yleensä ole pidetty tekijänoikeuksien alaisena materiaalina, joskin tieteellinen hyvä käytäntö edellyttää, että niitä käytettäessä lähde mainitaan.

Tekijöiden valitsema yhteyshenkilö edustaa muita tekijöitä kaikissa kirjoitukseen liittyvissä asioissa. Tekijöiden asia on päättää, kuka toimii yhteyshenkilönä, ketkä ovat kirjoittajat ja mikä on kirjoittajien järjestys. Jos yhteyshenkilöä ei toistuvista yrityksistä huolimatta tavoiteta, toimitus neuvottelee tavoitettavissa olevan tekijän kanssa, mutta viestit lähetetään tiedoksi nimetylle yhteyshenkilölle. Toimitus myös olettaa, että tarjottu käsikirjoitus ja sen korjaukset ovat kaikkien tekijöiden hyväksymiä ja että tekijät ovat sopineet tekijyyteen ja oikeuksiin liittyvistä asioista. Epäselvissä tilanteissa työ hylätään tai toimitustyö keskeytetään.

1.4 Kirjoituslajit

1.4.1 Tieteelliset artikkelit

Tieteellisten artikkelien eri julkaisuluokat kuvastavat tutkimusongelman käsittelytapaa ja käytetyn aineiston laajuutta.

Tutkimusartikkelit ovat tieteellisiä alkuperäisen tutkimuksen kirjoituksia, joissa aiheen käsittely perustuu edustavaan aineistoon ja päteviin tutkimusmenetelmiin sekä tulosten riippumattomaan ja puolueettomaan tulkintaan. Tutkimusartikkelin tulokset tuovat uutta tietoa aiempaan tieteelliseen kirjallisuuteen.

Katsaukset ovat kirjallisuuteen pohjautuvia tieteellisiä tarkasteluja, jotka luovat synteesiä ja analysoivat jonkin metsätieteen tai metsätalouden ongelman tai osa-alueen tilaa nykytiedossa. Katsausartikkelit tuovat uutta tietoa tutkimustiedon painotuksista ja puutteista.

Tiedonannot esittävät ennakkotuloksia käynnissä olevista hankkeista tai tutkimuksia, joilla on rajattu tutkimustavoite ja tulosten yleistettävyys. Tiedonantoartikkelit noudattavat tutkimusartikkelien rakennetta, mutta ovat niitä lyhyempiä.

1.4.2 Muut kirjoitukset

Tieteen tori -palstalla esitetään perusteltuja näkökantoja tieteen teoriasta tai soveltamisesta, otetaan esille tutkimusta vaativia ongelmia ja tutkimuksen soveltamista käytännön ratkaisuihin. Kirjoitukset ovat esitystavaltaan tiiviitä ja niissä käytetty käsitteistö on loogista, selkeää ja yhdenmukaista. Tieteen tori -kirjoitusten pituus on enintään 4000 sanaa ja niissä voi olla 4 taulukkoa tai kuvaa. Tieteen tori -kirjoitusten teksteissä ei ole lähdeviittauksia, mutta kirjoituksen lopussa voi luetella viisi tärkeintä oheis- tai lähdeartikkelia.

Puheenvuoro-palsta on ajankohtaisten asioiden keskustelufoorumi. Aiheet voivat koskea niin tutkimusta, käytännön metsätaloutta kuin metsäluontoa laajemminkin. Puheenvuorokirjoituksen teksti on tavallisesti enintään 500 sanaa ja kirjoitukseen voi liittyä yksittäinen kuva tai taulukko selkiyttämään esitystä. Päätoimittaja hyväksyy asialliset ja perustellut lukijoita kiinnostavat kirjoitukset, jotka tuovat esille näkökulmia ja ansaitsevat laajempaa huomiota.

Tutkimusselosteessa esitetään kansainvälisessä sarjassa tai väitöskirjasarjassa julkaistun kirjoituksen keskeiset tulokset sekä tarvittaessa riittävästi taustatietoa aineistosta ja menetelmistä, joilla tulokset on saatu. Selostus ei ole suora käännös alkuperäisen kirjoituksen tiivistelmästä vaan suomalaiselle lukijalle laadittu selostus tutkimuksesta. Siksi otsikointi ja asian käsittelytapa voivat poiketa alkuperäisestä julkaisusta. Selosteen tekijänä voi olla selosteen kirjoittaja tai haluttaessa alkuperäisen kirjoituksen tekijäjoukko. Yleensä ulkomaisia tekijöitä ei kuitenkaan ole tarpeen merkitä kirjoittajiksi, jos he eivät ole suomenkielentaitoisia. Tutkimusselosteen pituus on enintään 600 sanaa ja siinä voi olla 2 taulukkoa ja/tai kuvaa päätuloksista. Kirjoituksen alussa mainitaan selosteen perustana oleva alkuperäinen julkaisu ja sen DOI-tunniste tai muu sähköinen osoite, ellei julkaisulla ole DOI-tunnistetta. Tekstissä ei viitata lähdekirjallisuuteen, mutta selosteessa voidaan mainita enintään kolme tärkeintä alkuperäisen työn lähdettä.

Kirja-arvosteluissa julkaistaan lyhyitä arvioita metsätalouteen ja metsiin liittyvistä ajankohtaisista kotimaisista tai ulkomaisista kirjoista. Kirja-arvostelu voi myös olla ilmestyneen kirjan sisällön pohjalta laadittu kirjaa täydentävä artikkeli tai uusi näkökulma kirjan teemaan. Kirja-arvostelun pituus on tavallisesti enintään 400 sanaa. Arvosteluun liitetään kansikuva ja tiedot arvioitavasta kirjasta ja tekstiä voidaan selventää muutaman kuvan avulla.

 

2 Käsikirjoitusten tarjoaminen ja hyväksyminen

2.1 Käsikirjoitusten tarjoaminen Metsätieteen aikakauskirjaan

Metsätieteen aikakauskirja käyttää Open Journal System (OJS) -järjestelmää kaikkien käsikirjoitusten käsittelyyn. OJS-järjestelmä on vielä englanninkielinen, mutta suomenkielinen versio tulee käyttöön heti sen valmistuttua. Kaikki kirjoitukset tarjotaan Metsätieteen aikakauskirjan OJS-sivulla olevan käsikirjoitusten lähettämisjärjestelmän kautta verkon osoitteessa http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi

Ellet ole aikaisemmin rekisteröitynyt OJS-järjestelmään, rekisteröidy siellä ensin kirjoittajaksi. Järjestelmä ohjaa sinua sitten läpi kaikkien vaiheiden käsikirjoituksen lähettämisessä. Jos olet jo rekisteröitynyt Silva Fennican tai Dissertationes Forestalesin OJS-käyttäjäksi, sinun tulee käyttää samoja tunnuksia myös Metsätieteen aikakauskirjan kirjoitusten lähettämiseen.

Tarjotessasi uutta käsikirjoitusta, lähetä se yhtenä Word-tiedostona. Varmista vielä ennen lähettämistä, että kirjoitus on lopullinen versio ja sisältää myös kaikki kuvat ja taulukot. Sivujen ja rivien pitää olla numeroituna juoksevasti sekä sivujen marginaalien riittävät eli vähintään 2 cm. Tieteelliset, arviointiin menevät kirjoitukset lähetetään nimettöminä ja ilman kiitos-kappaletta. Varmista myös, että niistä on kirjoittajatiedot poistettu myös dokumentin metatiedoista ja sivujen ylä- ja alamarginaalien viitetiedoista. Jos kirjoitus menee tarkastuskierroksen jälkeen vielä uudelleen tarkastajille, se laaditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin ensimmäistä kertaa tarjottaessa.

Käsikirjoituksen lähetysvaiheessa sinun pitää täyttää metatiedot kaikista kirjoittajista; nimi, työ- tai kotiosoite ja sähköposti, OJS järjestelmässä. Tietoja ei anneta tarkastajille, mutta ne ovat näkyvissä toimittajille. Näitä tietokannan tietoja käytetään myöhemmin kirjoituksen julkaisemissa. OJS-järjestelmässä valitaan, mihin julkaisuluokkaan käsikirjoitusta tarjotaan.

Käsikirjoitusta lähettäessäsi joudut hyväksymään seuraavan tarkastuslistan:

  1. Käsikirjoitus on uusi, sitä ei ole aiemmin julkaistu muualla, eikä se ole julkaisuharkinnassa missään muualla.
  2. Vakuutan, että kaikki kirjoittajat ovat sopineet artikkelin julkaisemisesta, kirjoittajista ja heidän järjestyksestä tekijälistassa, ja yhteyskirjoittajasta.
  3. Vakuutan, että meillä on kaikki tarvittavat oikeudet käsikirjoituksen sisältöön ja aineistoihin, jotta voimme julkaista sen CC BY-SA 4.0 -lisenssillä.
  4. Vakuutan, että kaikki kirjoittajat hyväksyvät sarjan kirjoitusohjeet, vertaisarviointimenettelyn ja artikkelin julkaisemisen CC BY-SA 4.0 -lisenssillä.
  5. Kaikki metadataan tarvittavat tiedot kirjoittajista on syötetty järjestelmään, myös ORCID-tunnus, jos kirjoittajalla on sellainen. Käsikirjoituksen arviointiprosessin aikana tarkastajat eivät näe näitä tietoja, mutta ne ovat toimittajien tiedossa.
  6. Käsikirjoituksessa ei ole kirjoittajien henkilötietoja tai muita tietoja, joista heidät voi tunnistaa.
  7. Käsikirjoitus lähetetään Word-tiedostona. Teksti on muotoiltu A4 sivuiksi; 2 rivivälillä; rivit on numeroitu juoksevasti; kaikki kuvat ja taulukot ovat käsikirjoituksen lopussa käsikirjoituksen ensimmäisessä versiossa. Myöhempien versioiden lähettämisessä seuraa ohjeita.

Tarkastuslistan ja tekijänoikeuslausuman hyväksymällä vahvistat, että olet ne lukenut ja hyväksynyt ne käsikirjoituksen julkaisemisen ehtona.

Lisäksi kommenteissa toimittajalle voi ehdottaa työlle sopivia, jäävittömiä tarkastajia. Siinä on syytä mainita myös kuvien, taulukoiden ja mahdollisten liitteiden määrä.

2.2 Käsikirjoituksen viimeistely korjausprosessissa

Kun päätoimittaja on pyytänyt korjauksia tarkastuksen jälkeen, korjattu käsikirjoitus ja siihen liittyvä korjausselostus lähetetään OJS-järjestelmän kautta kahden kuukauden kuluessa. Sen jälkeen päätoimittaja, arvioituaan tehtyjen korjausten perusteella julkaisukelpoisuuden, antaa yhteyskirjoittajalle päätöksen käsikirjoituksesta ja vielä tarvittavista korjauksista. Hyväksymispäätöksen jälkeen käsikirjoitus viimeistellään julkaisukuntoon näiden ohjeiden ja toimituksen antamien lisäohjeiden mukaisesti ja lähetetään OJS-järjestelmän kautta julkaistavaksi. Hyväksymisen jälkeen käsikirjoitukseen ei saa tehdä muutoksia ilman, että asiasta sovitaan toimituksen kanssa.

Käsikirjoitus korjataan päätoimittajan ohjeiden mukaisesti siten, että korjauksissa otetaan huomioon päätoimittajan näkemysten mukaisesti tarkastajien lausunnot. Ohjeista poikkeaminen pitää aina perustella. Korjatun käsikirjoituksen oheen liitetään selostus siitä, miten työtä on korjattu. Selostuksessa ei ole tarpeen kuvata kirjoitusvirheiden korjauksia tai muuta sellaista. Korjausselostuksen lukevat sekä päätoimittaja että usein myös työn jo lukenut tarkastaja.

Vie korjattu käsikirjoitus, siihen liitetty vastauskirje sekä muut mahdolliset tiedostot Metsätieteen aikakauskirjan OJS-järjestelmään verkossa seuraavasti:

-      Kirjoittaudu järjestelmään tekijänä; Ohjaudut automaattisesti ”Submissions”-sivullle.

-      Klikkaa käsikirjoituksen otsikkoa.

-      Valitse ”Review”-palkki sivun vasemmasta yläkulmasta.

-      Rullaa alas ”Editor decision” -kohtaan.

-      Lataa korjattu käsikirjoitus, siihen liitetty vastauskirje sekä muut mahdolliset tiedostot käyttäen ”Upload author version” -valintaruutua.

Ota huomioon, jos tulet järjestelmään Metsätieteen aikakauskirjan pääsivun (www.metsatieteenaikakauskirja.fi) kautta, ohjaudut suoraan ”New submission” -sivulle. Valitse silloin ”Submission” sivun vasemmasta yläkulmasta, jonka jälkeen näet sarjaan tarjoamasi käsikirjoitukset.

Onnistuneesta käsikirjoituksen lähettämisestä saat heti kuittauksen antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Jos et saa kuittausta, materiaali ei jostain syystä ole mennyt perille.

Ongelmatilanteissa lähetä viesti sarjan toimitukselle osoitteeseen info@metsatiede.org ja kuvaile ongelmasi.

2.3 Käsikirjoituksen viimeistely julkaisemista varten

Muokkaa käsikirjoituksen teksti, taulukot ja kuvat teknisten ohjeiden mukaisiksi. Lataa OJS-järjestelmään käsikirjoitusteksti, jonka lopussa ovat taulukot, MsWord-tiedostoina. Jos tekstissä on yhtälöitä ja erikoismerkkejä tai hankalia taulukoita, Word-version ohella materiaali kannattaa lähettää myös pdf-muodossa toimitustyön helpottamiseksi. Taulukot järjestetään juoksevasti käsikirjoituksen loppuun.

Viimeistele kuvat teknisten ohjeiden mukaisiksi ja tallenna jokainen kuva erillisenä hyvälaatuisena jpeg-tiedostona. Useasta osakuvasta muodostuvat kuvat yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi tai niiden toteutuksesta sovitaan toimituksen kanssa. Osakuvat on syytä asemoida päällekkäin, ei rinnakkain, koska html-sivun leveys on rajoitettu. Nimeä tiedosto tekijän ensimmäisen tekijän nimellä, sana ”kuva” ja kuvan numero (Tekijä_kuva01). Numeroi kuvat juoksevasti tekstin mukaisessa järjestyksessä.

Lisää hyväksytyn käsikirjoituksen alkuun otsikkosivu, johon sisältyvät kirjoituksen lopullinen nimi, tekijöiden nimet etunimineen ja yhteystiedot, yhteyskirjoittajan täydelliset yhteystiedot ja kiitostiedot. Jos kirjoituksen nimeä on muutettu, mainitse muutoksesta saatekirjeessä.

Saatekirjeessä kannattaa eritellä lähetettävä materiaali, kuvien ja taulukoiden määrä sekä mahdolliset liitteet. Teknisesti hankalista kuvista voi myös lähettää vaihtoehtoisia tallennusversioita siltä varalta, että toimitus joutuu niitä käsittelemään.

Tieteen tori-, puheenvuoro-, kirjallisuus- ja seloste-kirjoituksissa noudatetaan pääosin samoja menettelyjä kuin muissakin kirjoituksissa. Koska niihin ei tehdä tieteellistä arviointia, ne voi heti tarjota teknisesti julkaisuvalmiina, eli Word-muodossa ja kuvat erillisinä sekä tekijätiedot liitettyinä julkaisuun. Näissä kirjoituksissa ei ole alussa tiivistelmiä eikä tekijöiden yhteystietoja, mutta tekijöiden yhteystiedot esitetään kirjoituksen lopussa.

Tieteen tori-, puheenvuoro-, kirjallisuus- ja seloste-kirjoitusten julkaisukelpoisuuden päättää päätoimittaja. Tarvittaessa toimitus käyttää sopivaa asiantuntijaa arvioimaan kirjoitusta. Toimitus voi myös muokata ja lyhentää näitä kirjoituksia toimituksellisilla perusteilla. Siksi on tärkeää, että tekijät tarkastavat ennen julkaisemista saamansa vedokset huolellisesti.

2.4 Oikoluku ja virheet julkaisussa

Yhteyshenkilönä toimivalle kirjoittajalle lähetetään korjausvedos. Suuria korjauksia et tässä vaiheessa enää voi tehdä. Ilmoita korjauksesi toimitukselle viikon kuluessa ellei toisin ole sovittu. Noudata toimittajan antamia ohjeita.

Julkaistuihin käsikirjoituksiin ei korjauksia tehdä, koska on vaarana, että siten julkaisusta syntyy toisistaan poikkeavia versioita. Vakavista virheistä tehdään julkaisun sivulle korjauskommentti tai esimerkiksi kommenttiliitteessä esitetään taulukon virheetön muoto. Heti julkaisemisen jälkeen saatetaan jokin tekijöitä tai toimitusta vaivaava virhe korjata, varsinkin jos syynä on ollut tekninen tai tiedonkulkuun liittynyt ongelma.

 

3. Käsikirjoituksen asu

3.1 Ensimmäinen sivu

Käsikirjoituksen ensimmäisellä sivulla on otsikko, tiivistelmä ja avainsanat. Tämä on käsikirjoituksen ensimmäinen sivu, joka lähetetään tarkastajille. Kaksoissokkotarkastuksen vuoksi on tärkeää, että et ilmaise itseäsi tai kanssatekijöitä missään kohtaa käsikirjoitusta. Älä myöskään laita kiitoksia käsikirjoituksen ensimmäiseen versioon. Poista tunnistemetatiedot tekstitiedostosta sekä liitetiedostoista.

3.2 Otsikko, tiivistelmä ja avainsanat

Hyvä otsikko on lyhyt ja informatiivinen. Se kertoo käsikirjoituksen sisällön. Älä käytä tyhjiä sanoja ja rakenteita, joilla ei ole tietosisältöä, kuten ”Tutkimus…”, ”Havaintoja…”, eikä muita vastaavia ilmaisuja.

Tiivistelmä on tiivis, itsenäinen ja looginen yhteenveto käsikirjoituksesta. Sen tarkoitus on auttaa lukijaa päättämään kannattako hänen lukea koko artikkeli, antaa riittävästi tietoa lukijalle, joka ei ole alan asiantuntija. Tiivistelmää käytetään myös artikkelin tietosisällön viestinnässä. Jos tiivistelmä ei ole hyvin kirjoitettu, lukija tuskin lukee koko artikkelia. Tiivistelmät tallennetaan useimpiin bibliografisiin tietokantoihin.

Tiivistelmän pituus saa olla enintään 250 sanaa yhtenä kappaleena. Tiivistelmän pitää olla jäsennelty ja kuvata kirjoituksen tavoitteita, menetelmiä ja tuloksia. Lopeta tiivistelmä aina selkeisiin päätelmiin tutkimuksesta. Älä käytä kirjallisuusviitteitä tiivistelmässä.

Tiivistelmän jälkeen kirjoitetaan 3-7 avainsanaa. Erota avainsanat puolipisteellä (;). Älä toista otsikon sanoja avainsanoissa.

3.3 Tekstin esittäminen

Teksti esitetään A4 sivuina, joissa on vähintään 25 mm marginaalit. Käytä 2 riviväliä. Sivut numeroidaan otsikkosivusta alkaen. Rivit numeroidaan juoksevasti läpi koko käsikirjoituksen Tiivistelmästä alkaen. Älä käytä muuta tekstin muotoilua kuin mitä näissä ohjeissa on annettu, koska se pitää toimittajan poistaa käsikirjoituksen muokkaamiseksi julkaistavaksi tiedostoksi. Siten muu muotoilu hidastaa käsikirjoituksen julkaisemista.

Erota kappaleet tyhjällä rivillä. Älä käytä automaattista tekstin sisennystä kappaleen alussa tai lopussa.

Erota yhtälöt tekstistä tyhjällä rivillä yhtälön molemmin puolin.

Esitä taulukot ja kuvat käsikirjoituksen lopussa jokainen omalla sivullaan. Kirjoita taulukko-otsikot ja kuvatekstit samalle sivulle taulukon ja kuvan kanssa.

3.4 Väliotsikot

Käytä enintään kolmen tason väliotsikoita. Kirjoita väliotsikko normaalilla tekstillä pienillä kirjaimilla, jossa ensimmäinen sana alkaa isolla kirjaimella. Numeroi väliotsikot seuraavasti:

1

1.1

1.1.1

Tieteen tori- ja Puheenvuoro-palstojen kirjoituksissa on enintään kahden tason otsikoita, joita ei numeroida.

Älä numeroi ”Kiitoksia” ja ”Kirjallisuusluetteloa”. Erota väliotsikot tekstistä tyhjällä rivillä väliotsikon molemmin puolin.

3.5 Kursiivi ja desimaalimerkki

Käytä kursiivia ainoastaan lajien tieteellisissä nimissä. Kursiivia ei saa käyttää ilmaisuissa tai lyhenteissä, kuten in vitro, ym., esim.. Desimaalimerkkinä suomen kielessä on pilkku.

3.6 Yhtälöt ja asetelmat

Yhtälöt laaditaan palstan leveyteen sopiviksi ja numeroidaan juoksevasti oikeassa marginaalissa sulkumerkeissä olevin numeroin. Kaikki yhtälöiden sisältämät symbolit selitetään ennen tai jälkeen yhtälöä ellei niitä ole selitetty aiemmin. Jos symboleja on paljon, ne selitetään myös erillisessä symboliluettelossa. Symbolit pitää kuitenkin selittää aina yhtälön yhteydessä vaikka ne olisi koottu erilliseen symboliluetteloon. Kirjoita yksinkertaiset yhtälöt tekstinä. Käytä MathType tai Microsoft Equation Editor ohjelmia monimutkaisten yhtälöiden kirjoittamiseen. Älä käytä tekstinkäsittelyohjelmien Word 7 tai uudempien versioiden yhtälöiden oletustoimintoja. Viittaa tekstissä yhtälöihin seuraavasti: Yhtälö 1, Yhtälö 2. jne.

Tekstiin sijoitettavia asetelmia on vältettävä. Jos niitä joudutaan käyttämään, niiden on mahduttava palstan leveydelle ja oltava enintään 10 riviä korkeita. Suuremmat asetelmat tehdään taulukoiksi.

3.7 Yksiköt

Käytä ainoastaan SI mittoja ja yksiköitä. Jos alkuperäinen aineisto on mitattu muissa kuin SI-yksiköissä, se pitää ilmoittaa Aineisto- ja menetelmät –kappaleessa ja selittää käytetyt muunnoskertoimet tai –yhtälöt. Sen jälkeen käytä SI-yksiköitä koko käsikirjoituksessa. Käytä yksiköistä ja laaduista aina matemaattista esitysmuotoa (esim. µmol m-2 s-1). Älä käytä kauttaviivaa.

Käytä euroja rahan yksiköinä koko käsikirjoituksessa. Jos alkuperäinen rahayksikkö on muu kuin euro, se pitää muuttaa euroiksi. Käytä aineiston keruun aikaista valuuttakurssin muunnosta. Ilmoita aina valuuttakurssin muunnoksesta ja sen päiväys (vähintään kuukausi ja vuosi).

Lajien tieteellisessä nimistössä noudatetaan päteviä ajantasaisia lähteitä, esim. suomalaisessa kasvinimistössä Hämet-Ahdin ym. julkaisuja (Retkeilykasvio, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy ja Suomen puu- ja pensaskasvio, Dendrologian Seura r.y. tai tietokantaa tropicos.org). Tieteelliset nimet (ei auktoreita) kursivoidaan, paitsi kirjallisuusluettelossa. Tieteellisen nimen auktori annetaan lajin esiintyessä ensimmäistä kertaa tiivistelmässä ja varsinaisessa tekstissä.

3.8 Tekstin lähdeviittaukset

3.8.1 Lähdeviittauksen muoto

Tekstissä lähteisiin viitataan tekijän sukunimellä ja julkaisun vuosiluvulla:
"Aho (1984) on osoittanut..."tai "Aiemmassa tutkimuksissa (Aho 1984) on..."
Aho ja Laho (1985)
Aho ym. (1985)
(Aho 1978; Virtanen 1981; Mäntynen 1984)*
(Metsäntutkimuslaitos 2011)**

* Jos samassa yhteydessä viitataan useisiin eri tekijöiden julkaisuihin, viittaukset mainitaan kronologisessa järjestyksessä. Käytä puolipistettä viitteiden erottajana.
** Jos julkaisussa ei ole henkilötekijää tai toimittajaa, viittauksessa käytetään julkaisijan nimeä ja julkaisuvuotta.

Suulliseen tiedonantoon viitattaessa on annettava lähteen koko nimi ja tarpeelliset yhteystiedot (Prof. Matti Meikäläinen, Lapin yliopisto, suullinen tiedonanto 2011). Suullisia tiedonantoja ei merkitä kirjallisuusluetteloon

3.8.2 Toissijaiset viitteet

Toissijaisia viitteitä pitää välttää ja pyrkiä aina hakemaan alkuperäinen julkaisu. Voit kuitenkin viitata myöhempään lähteeseen, jossa alkuperäiseen lähteeseen on viitattu, jos alkuperäinen lähde on erittäin vanha tai vaikeasti saatavissa: (Virtanen ja Saastamoinen 1935 viitattu Kähkölä ym. 2012). Molemmat lähteet pitää kirjoittaa kirjallisuusluetteloon.

3.9 Kirjallisuusluettelo

3.9.1 Yleistä

Kirjallisuusluettelossa esitetään vain tekstissä viitattuihin, julkaistuihin, saatavilla oleviin lähteisiin. Toissijaisiin lähteisiin ei yleensä viitata. Jos toissijaista lähdettä on jouduttu käyttämään, ilmoita serkä toissijainen että alkuperäinen julkaisu kirjallisuusluettelossa. Suullisia tiedonantoja ei merkitä lähdeluetteloon, mutta viittaa siihen tekstissä kuten on esitetty kohdassa 3.8.2.

Viitteiden järjestys, muoto ja rakenne selviävät alla olevista esimerkeistä. Huomaa myös:

– Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää tai toimittajaa, se järjestetään julkaisijan nimen mukaisesti.
– Harvinaisten, vaikeasti löydettävien lähteiden standardinumero (ISBN) ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan. Se yksilöi julkaisun tarkasti ja helpottaa siten julkaisun löytämistä. Numero sijoitetaan viitteen loppuun.
– Kirjallisuusluettelossa ei käytetä kursivointeja.

3.9.2 Viitteiden järjestys

Salava S. (1996). Haapa. Puu 77(4): 16–17.
Salava S. (1997). Koivu. Puu 78(1): 11.
Salava S., Asp A. (1995). Mänty. Sahanterä 15(1): 4–8.
Salava S., Haapanen H. (1993). Kuusi. Sahanterä 13(2): 13–19.
Salava S., Haapanen H., Asp A. (1990). Puutavara. Puutalous 15: 15–17.
Salava S., Asp A., Haapanen H., (1995). Puutavara. Puutalous 20: 15–17.

3.9.3 Artikkeli sarjajulkaisussa tai aikakauslehdessä, jossa on DOI-numero

Kähkölä A-K., Nygren P., Leblanc H.A., Pennanen T., Pietikäinen J. (2012). Leaf and root litter of a legume tree as nitrogen source for cacaos with different root colonisation by arbuscula mycorhizae. Nutrien cycling in Agroecosystems 92:51-65. https://doi.org/10.1007/s10705-011-9471-z.

3.9.4 Artikkeli sarjajulkaisussa tai aikakauslehdessä, jossa ei ole DOI-numeroa.

Smith C., Harris B., Allen A. (2008). Sawn goods. Timber 89: 131-140.

3.9.5 Artikkeli kokoomateoksessa

Wilcove D.S., McLellan C.H., Dobson A.P. (1986). Habitat fragmentation in the temperate zone. Julkaisussa: Soulé M.E. (toim.). Conservation biology: the science of scarcity and diversity. Sinauer, Sunderland, Massachusetts. s. 237–256.

3.9.6 Yksittäisjulkaisu (monografia)

Ilvessalo-Pfäffli M-S. (1995). Fiber atlas: identification of papermaking fibers. Springer Series in Wood Sciences. Springer-Verlag, Berlin–Heidelberg–New York. 400 s.

3.9.7 Viite Internet-lähteeseen, jossa on DOI-numero

Jalonen R., Sierra J., (2012). Temporal variation of N isotopic composition of decomposing legume roots and its implications to N cycling estimates in 15N tracer studies in agroforestry systems. Applied and Environmental soil Science. https://doi.org/10.1155/2012/506302.

3.9.8 Viite Internet-lähteeseen, jossa ei ole DOI-numeroa.

Suomen myrskyt. (2002). [Verkkodokumentti]. Ilmatieteen laitos. Saatavissa: http://www.fmi.fi/saa/tilastot_21.html. [Viitattu 3.9.2002].

Daily G. (1999). Developing a scientific basis for managing Earth’s life support systems. Conservation Ecology 3(2): 14. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: http://www.consecol.org/vol3/iss2/art14. [Viitattu 18.1.2001].

Johannesburg summit 2002. (2003). [www-sivusto]. United Nations, Division for Sustainable Development. Saatavissa: http://www.johannesburgsummit.org. [Viitattu 5.2.2003].

3.10 Alaviitteet

Tekstissä ei pidä käyttää alaviitteitä. Jos tekstiviitteitä ei voi välttää, viitteet sijoitetaan kirjoituksen loppuun ennen kirjallisuusluetteloa. Alaviitteitä voi käyttää taulukoissa (Kts. 3.11).

3.11 Taulukot

Taulukot numeroidaan juoksevasti. Sarakkeet erotetaan toisistaan sarkainasetuksin, ei välilyönnein. Taulukkoeditoria käytettäessä on huomattava, että kussakin solussa saa olla vain yksi kappale. Taulukossa ei yleensä käytetä suuraakkosia eikä pystyviivoja.

Kirjoita taulukon otsikko taulukon yläpuolelle. Taulukon otsikko pitää olla itsenäisesti ymmärrettävä eli siinä pitää antaa riittävästi tietoa, jotta lukija ymmärtää taulukon sisällön lukematta artikkelin tekstiä.

Jos taulukossa on symboleja tai lyhenteitä, ne kaikki pitää selittää joko taulukon otsikossa tai taulukon alaviitteessä. Koska taulukko pitää olla itsenäisesti ymmärrettävä, symbolien ja lyhenteiden selitykset pitää toistaa vaikka ne olisi selitetty aiemmin tekstissä, taulukossa tai kuvassa.

3.12 Kuvat

3.12.1 Yleiset ohjeet kaikille kuville

Kaikki kuvamateriaali, kuten viivakuvat, kaaviot ja valokuvat, ovat kuvia. Kuvat ovat tärkeä osa tieteellistä informaatiota. Siksi on kirjoittajan edun mukaista noudattaa tässä annettuja kuvaohjeita.

Kuvat numeroidaan juoksevasti. Viittaa niihin tekstissä seuraavasti ”Kuva 1” jne. Kuvan täytyy sopia A4 sivulle, muuten niiden tulostamisessa voi tulla virheitä ja niitä voi alla vaikea ymmärtää. Lisäksi suurempia kuvia ei voi esittää yksityiskohtaisesti edes isoilla tietokoneen näytöillä.

Metsätieteen aikakauskirja julkaisee sekä väri- että mustavalkokuvia. Harkitse huolella ovatko värit tarpeellisia kuvan sisällön esittämiseen. Viivakuvat ovat usein selkeimpiä mustavalkoisina kuin värillisinä. Jos käytät värejä, varmista, että viivakuva on selkeä myös mustavalkoiseksi tulostettuna.

Käytä aina samaa merkkiä (esim. symbolia, viivan väriä jne.) muuttujille, jotka esiintyvät useammassa kuin yhdessä kuvassa.

Käsikirjoituksen ensimmäisessä versiossa esitä jokainen kuva omalla sivullaan. Kirjoita kuvateksti kuvan alle. Kuvateksti pitää olla itsenäisesti ymmärrettävä; viittauksia tekstiin pitää välttää. Selitä kaikki symbolit ja lyhenteet kuvatekstissä vaikka ne ovat selitetty aiemmissa kuvissa, taulukoissa tai tekstissä.

Kuvien kirjasimen koko (myös kuvatekstin) pitää olla riittävä kuvan sisältöön. Kuitenkaan kirjasimen koko ei saa poiketa kohtuuttomasti tekstin kirjasimen koosta. Käytä Helvetica tai Arial kirjaintyyliä latinaisille aakkosille ja numeroille sekä matemaattisille symboleille ja kreikkalaisille kirjaimille Symbol kirjasinta. Pidä kirjasinkoko samanlaisena kaikissa kuvissa.

3.12.2 Aineiston graafiset kuvaajat

Aineiston graafiset kuvaajat ovat viiva-, piste- tai pylväsesityksiä.

Harkitse aina onko väri tarpeellinen. Mustavalkoiset viivapiirrokset ovat usein selkeämpiä esityksiä kuin värilliset. Pyri aina selkeyteen ja yksinkertaisuuteen, vältä turhia korostuksia, kuten kolmiulotteisuus ja varjostukset. Käytä aina yhtenäistä mustaa tai valkoista tai paksua viivaa pylväiden täytteenä. Jos et voi erottaa pylväitä tai pylvään osia mustalla ja valkoisella täytteellä, harkitse aina voisitko yksinkertaistaa kuvaa. Jos se ei ole mahdollista, käytä värejä, ei harmaan sävyjä. Tarkista aina kuvan luettavuus ja selkeys mustavalkotulosteena. Kirjoita kuvaan aina akselien nimet ja yksiköt.

Viivapiirrokset pitää tehdä 600 dpi resoluutiossa. Käytä yhtenäistä mustaa viivaa ja käytä merkkejä erottamaan kuvan muutama viiva toisistaan. Jos käytät useampaa kuin neljää viivaa yhdessä kuvassa, niin käytä silloin yhtenäisiä värillisiä viivoja. Valitse sellaiset värit, jotka erottuvat mustavalkoisessa tulosteessa. Älä käytyä alle 1.0 pisteen viivan paksuutta.

3.12.3 Valokuvat ja yhdistetyt kuvat

Valokuvien pitää olla hyvälaatuisia väri tai mustavalkoisia digitaalisia valokuvia. Aseta valokuvien tarkkuudeksi 300 dpi resoluutio. Jos yhdistät valokuvia ja viivapiirroksia, koko kuva pitää tehdä 600 dpi resoluutiona. Jos lisäät ainoastaan mittakaavan valokuvaan, pidä resoluutio 300 dpi:nä.

Mallin tulosten visualisointi (esim. mallilla tuotettu puun arkkitehtuuri) on värillinen tai mustavalkoinen kuva ja se pitää tehdä tässä annettujen ohjeiden mukaiseksi.

3.12.4 Kuvien tekijänoikeudet

Jos kirjoittajalla ei ole tekijänoikeutta käyttämäänsä kuvaan, kuvan yhteydessä tai kuvatekstissä on mainittava tekijänoikeuden omistajan nimi ja kirjoittajan on hankittava kuvan käyttölupa tekijänoikeuden omistajalta. Metsätieteen aikakauskirja on avoimen saatavuuden (open access) julkaisu ja lukijat voivat vapaasti kopioida, käyttää uudestaan ja jakaa Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistuja artikkeleita CC BY-SA 4.0 –lisenssin mukaan. Jotkin julkaisijat eivät myönnä uudelleen käyttölupaa ilmaiseksi, siksi kirjoittaja on vastuussa tällaisista kustannuksista, eikä Metsätieteen aikakauskirja vastaa kuvien tekijänoikeusmaksuista.

Metsätieteen aikakauskirja noudattaa Suomen tekijänoikeuslakia ja Creative Commons CC BY-SA 4.0 lisenssiä artikkelien tekijän- ja käyttöoikeutena. Suomen tekijänoikeuslaki antaa aineiston graafisille kuville laajat uudelleen käyttöoikeudet edellyttäen, että alkuperäisen lähteen bibliografisiin tietoihin on selkeästi viitattu. Sen sijaan valokuvaajien tekijänoikeudet teokseen on tiukasti suojeltu. Kirjoittajien velvollisuus hakea lupa valokuvien julkaisemiseen artikkelissa CC BY-SA 4.0 –lisenssin mukaan ja tekijänoikeuden haltija on merkittävä sulkeisiin kuvaotsikon loppuun. Ota myös huomioon, että kuva, jota haluat käyttää uudelleen voi olla muun tekijänoikeussäännön alainen.

 

4. Liitetiedostot

4.1 Liitetiedostojen muodot

Metsätieteen aikakauskirja hyväksyy digitaalisia multimediatiedostoja ja muita liitetiedostoja julkaistavaksi artikkelin yhteydessä. Liitetiedostoina voivat olla esim.

- mallin kaaviokuva

- lyhyt ohjelmakoodi, tai ohjelmakoodin osa, jota on muokattu

- lista yhtälöistä

- pitkä muuttuja- tai parametrilista

- kasvisosiologisen tutkimuksen lajilista

- tutkimuspaikan sääaineisto

- video siemenenalkion kehittymisestä

- video metsätyötutkimuksesta

- animaatio tai video maiseman muutoksesta kasvillisuuden kehittymisestä

4.2 Suositeltavat tekniset muodot

- Audio-, video- ja animaatiomateriaali: käytä aina mpg muotoa.

-Teksti aina pdf-muodossa.

- Taulukkomateriaali pdf-muodossa, jos yhteyttä aineistoon ei tarvita. Jos lukija voi tehdä omia laskelmia aineistosta, lataa taulukko MS Excel tiedostona (.xls tai .xlsl).

-Ohjelmakoodi: jos lukija saa kopioida ohjelmakoodin omaan ohjelmaansa, lataa se tekstinä ilman muotoilua. Muutoin lataa pdf-muodossa.

-Kuvat: lataa yksittäinen kuva jpeg- tai pdf-tiedostona. Useat peräkkäiset kuvat pitää olla pdf-tiedostona.

4.3 Liitetiedostojen nimet ja viitteet

Nimeä liitetiedostot käsikirjoituksen otsikon neljällä ensimmäisellä sanalla ja numerolla. Numeroi liitetiedostot juoksevasti siinä järjestyksessä kuin niihin on viitattu tekstissä. Älä koskaan käytä tekijän nimeä tai Metsätieteen aikakauskirjaa tiedoston nimenä.

Jokaisessa liitetiedostossa pitää olla artikkelin bibliografiset tiedot ensimmäisellä sivulla, koska liitetiedosto voi esiintyä myöhemmin erillisenä alkuperäisen artikkelin yhteydestä. Tämä tieto lisätään liitetiedostoon käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen, kun lopullinen käsikirjoitus lähetetään julkaistavaksi.

4.4 Liitetiedoston lähettäminen

Jokainen liitetiedosto pitää lähettää erillisenä (seuraa ohjeita Metsätieteen aikakauskirjan OJS-sivulla). Kaikki liitetiedostot pitää olla ensimmäisen käsikirjoitusversion mukana lähetettynä ja ne pitää olla tarkastajien nähtävänä. Uusia liitetiedostoja ei saa ladata korjattuun käsikirjoitukseen tai kun käsikirjoitus on jo tarkastuksessa ilman toimituksen lupaa. Liitetiedostot pitää kuitenkin korjata tarkastajien tai toimituksen ohjeiden mukaan.

 

5. Muiden kirjoitusten asu ja toimittaminen

Tieteen tori, Puheenvuoro, Kirja-arvostelut ja Tutkimusselosteet ovat aikakauslehtityylisiä kirjoituksia.

Ensimmäisellä sivulla on tekijöiden nimet ja otsikko. Tiivistelmää ja avainsanoja ei kirjoiteta. Käytä kirjoituksessa ainoastaan yhden tason väliotsikoita. Kuvien ja taulukoiden tekemisessä noudata kohdissa 3.11 ja 3.12 annettuja ohjeita.

Kirjoituksen lopussa voit antaa lukijalle lisätietoa Kirjallisuutta –otsikon alla. Anna ainoastaan enintään 4 tärkeintä lähdettä. Noudata kirjallisuuden esittämisessä kohdassa 3.9 annettuja ohjeita.

Lisäksi kirjoituksen lopussa anna tekijöiden yhteystietoina tekijöiden toimipaikat ja ensimmäisen kirjoittajan sähköpostiosoite.

 

Submission Preparation Checklist

As part of the submission process, authors are required to check off their submission's compliance with all of the following items, and submissions may be returned to authors that do not adhere to these guidelines.

  1. Käsikirjoitus on uusi, sitä ei ole aiemmin julkaistu muualla, eikä se ole julkaisuharkinnassa missään muualla.
  2. Vakuutan, että kaikki kirjoittajat ovat sopineet artikkelin julkaisemisesta, kirjoittajista ja heidän järjestyksestä tekijälistassa, ja yhteyskirjoittajasta.
  3. Vakuutan, että meillä on kaikki tarvittavat oikeudet käsikirjoituksen sisältöön ja aineistoihin, jotta voimme julkaista sen CC BY-SA 4.0 -lisenssillä.
  4. Vakuutan, että kaikki kirjoittajat hyväksyvät sarjan kirjoitusohjeet, vertaisarviointimenettelyn ja artikkelin julkaisemisen CC BY-SA 4.0 -lisenssillä.
  5. Kaikki metadataan tarvittavat tiedot kirjoittajista on syötetty järjestelmään, myös ORCID-tunnus, jos kirjoittajalla on sellainen. Käsikirjoituksen arviointiprosessin aikana tarkastajat eivät näe näitä tietoja, mutta ne ovat toimittajien tiedossa.
  6. Käsikirjoituksessa ei ole kirjoittajien henkilötietoja tai muita tietoja, joista heidät voi tunnistaa.
  7. Käsikirjoitus lähetetään Word-tiedostona. Teksti on muotoiltu A4 sivuiksi; 2 rivivälillä; rivit on numeroitu juoksevasti; kaikki kuvat ja taulukot ovat käsikirjoituksen lopussa käsikirjoituksen ensimmäisessä versiossa. Myöhempien versioiden lähettämisessä seuraa ohjeita.
 

Copyright Notice

Tekijänoikeudet

Metsätieteen aikakauskirja on avoin julkaisusarja, jota julkaisee Suomen Metsätieteellinen Seura ry (jatkossa Julkaisija). Kaikki Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistavat artikkelit ovat vapaasti luettavissa, ladattavissa, jaettavissa ja käytettävissä Creative Commons CC BY-SA 4.0 -lisenssin mukaan (Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen). Voit lukea lisenssin tiivistelmän ja koko tekstin näiden linkkien kautta: i) tiivistelmä; ii) koko teksti.

Tekijänoikeus pysyy kirjoittajalla. Creative Commons -lisenssi tarkoittaa, että Suomen tekijänoikeuslain mukaisena tekijänoikeuden haltijana kirjoittaja(t) myöntää(vät) oikeuden käyttää artikkelia lisenssissä määritellyillä tavoilla. Julkaisijalla on oikeus julkaista artikkeli ja pitää se avoimesti saatavilla Internetin kautta missä tahansa nykyisessä tai tulevassa julkaisuformatissa. Julkaisija voi siirtää julkaisuoikeuden ja/tai Metsätieteen aikakauskirjan verkkosivuston ylläpidon myös muulle toimijalle, joka hyväksyy CC BY-SA 4.0 -lisenssin.

Metsätieteen aikakauskirja sallii lopullisen julkaistun artikkeliversion rinnakkaistallennuksen esim. omalle, työpaikan tai ammatillisen median verkkosivulle. Tarkastusversioiden rinnakkaistallennusta ei sallita. Rinnakkaistallennettuihin artikkeleihin on liitettävä alkuperäiset bibliografiset tiedot ja DOI-linkki alkuperäisartikkeliin.

 

Privacy Statement

Yksityisyyden suoja

Tälle Internet-sivustolle tallennettuja henkilötietoja käytetään ainoastaan sivuston julkaisujen (Silva Fennica, Metsätieteen aikakauskirja, Dissertationes Forestales ja Suo-lehti) toimitustyössä. Niitä ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen, eikä niitä luovuteta millekään muulle osapuolella.